Lumina – kirjan syntyminen

Reilu kymmenen vuotta sitten aloin kiinnostumaan enemmissä määrin esihistoriastamme ja muinaisesta kansanperinteestämme. Halusin tietää mihin olimme uskoneet ennen kuin kristinusko tuli Suomeen. Olin edellisessä kirjassani tutustunut syvemmin isoäitini karjalaisiin sukujuuriin ja ymmärsin, että meillä oli paljon parantajia suvussa. Lisäksi suistamolaisilla oli syvät perinteet runonlaulannassa ja Kalevala oli tietenkin aina innostanut minua. Savossa syntyneenä kansanperinteet ovat myös olleet aina elämässäni luonnollisena tavalla mukana. Olen oppinut ymmärtämään isovanhemmilta perittyjä uskomuksia ja alueelta kerättyä vahvaa loitsurunous- ja uskomusperinnettä. 

Kirjoituksiini olen saanut vaikutteita laajasti muidenkin alueiden perinteistä, mutta olen pyrkinyt rajaamaan nämä käsitykseen pohjoisesta (nordic) eli puhuessani pohjoisesta tarkoitan pohjoismaista ja aikoinaan Suomen alueella asuneita ihmisiä ja heidän perinteitään. Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet minulle myös vahvaa henkistä kasvua ja tämänkin takia kiinnostuin tietäjyydestä ja šamanismista. Halusin itse oppia mitä kaikkea nämä opit ovat pitäneet aikoinaan sisällään ja koostaa kaikesta tästä tiedosta oman käsitykseni tietäjien opiksi.

Halusin jättää jälkipolville, varsinkin kahdelle tyttärelleni tarinan, josta he oppisivat kulttuuriperimästämme viihdyttävän tarinan muodossa. Minua inspiroivat fantasiamaailmat, joissa seikkaillaan Harry Potterin ja Taru sormusten herrasta -tyyliin. Oli myös erittäin selvää, että tämän tarinan päähenkilö tulisi olemaan nuori tyttö, joka voisi olla nykyajan nuorille roolimalli. Vahva, itsenäinen ja älykäs nainen, joka osaa tehdä oikeita päätöksiä ja jolla on puhdas sydän, täynnä valoa. Lumina ei olisi kuitenkaan yksin vaan hänen ympärillään tulisi olemaan joukko ystäviä. Kirjan teemoiksi kasvoikin ystävyys, rakkaus ja yhdessä matkaaminen. 

Monimediainen luova kerronta

Itse tarinaa aloin rakentamaan tarinamaailman kautta, joka pohjautuu suomalais-ugrilaiseen kolmikerroksiseen maailmankuvaan; Keskinen, joka on meidän maailmamme esihistoriallisessa kontekstissa, maahisten asuttama myyttinen Alisen maailma maan alla sekä Ylinen, taivaan kerroksissa oleva taso, jossa muinaiset jumaluudet asustivat. 

Kun opiskelin YAMK-mediatuottajaksi Metropoliassa vuonna 2013, tutkin miten saisin tästä tarinamaailmasta kokemuksellisen e-kirjan. E-kirjojen aika ei koskaan kuitenkaan lyönyt koskaan läpi ja tuossa vaiheessa minulla oli vielä koko tarina kirjoittamatta, mutta mediatuottajan näkökulma auttoi minua koko projektin ajan. Ajattelin tarinamaailmaa luodessani kuinka saisin siitä sellaisen, että se palvelisi myös muitakin formaatteja kuin vain kirjaa. Uskallan väittää, ettei Suomessa ole kovinkaan monta kirjailijaa, jotka pystyvät ajattelemaan monimediaalisesti samalla kuin kirjoittavat. Suunnitellessani ja kirjoittaessani tarinaa mielessä pyöri kuinka tietyt elementit kävisivät peleihin ja visuaalisena ihmisenä näin myös kirjan kohtaukset kuin elokuvan kankaalla. 

Loitsurunot ja lähteet

Kun olin päättänyt, että tarinan keskiössä tuodaan esiin muinaiset loitsurunomme ja tietäjyyden rituaalit, joita šamaanioppilas opettelee, aloin lukemaan kymmeniä, jos ei satojakin lähteitä, joista keräsin tietoa ja joita käytin tarinassani. Keräsin kaikki lähteet kirjan loppuun, jotta lukijani voisivat tutkia niitä lisää jos oikein innostuisivat aiheesta.

Vuonna 2019 pääsin töihin Suomen kansallismuseoon tekemään markkinointiviestintää. Se oli inspiroivaa aikaa myös tarinankehittelyn kannalta, koska pääsin tutustumaan syvemmin Suomen historiaan ja esineistöön, jota meillä on. Historialliset esineet kun kantavat itsessään upeita tarinoita ja minunkin tarinani vahvistui sitä mukaa kun sijoitin tarinaan esineistöä, jotka liittyivät muinaisuskoomme ja tietäjyyteen. 

Luonto ja arvot

Asuin lapsuuteni metsän ja rannan läheisyydessä, joten luonto on ollut minulle aina mystinen paikka, jossa mielikuvitus lähtee lentämään. Myös eläimet ovat olleet läsnä ja varsinkin isompia eläimiä, kuten karhuja ja hirviä, on opittu kunnioittamaan. Muistan, kuinka vilkas mieleni saattoi kuvitella luontoon paljon enemmän kuin siellä todellisuudessa oli. Yksi lempipaikkani oli iso kivilohkare, joka oli sammaleen peitossa. Sen alle tein majani ja siitä tuli lähes pyhä paikka, jossa kävin leikkimässä. Luonto oli minulle maaginen paikka ja näissä metsissä osa suvustani oli asunut vuosisatoja.

Halusin loihtia tällaisen fantasiamaailman lukijoilleni ja kertoa heille kirjallisuuden keinoin millaisena voin kuvitella Suomen mystiset metsät ja mitä kaikkea historiaa ja uskomuksia se kätkeekään sisäänsä. Kirjoitin myös intuition johdattelemana tarinaan suuria ilmastokysymyksiä. Kirjan alussa tuliketut eli revontulet syöksyvät maahan ja polttavat puolet Keskisestä. Olin kirjoittanut tämän jo aikoja sitten tarinaan, paljon ennen kuin ilmastokriisi ja tuhoisat metsäpalot olivat jokapäiväistä mediasisältöä. Sen takia olikin pysäyttävää, kun tajusin mitä olin kirjoittanut. Uskon, että tarinan kautta pystyn tuomaan myös tätä tärkeää viestiä lukijoille ja oppisimme suojelemaan paremmin luontoa.

Tarinasta voi löytää monia eri tasoja ja näin kirjoittajana voin sanoa, että suurimmaksi osaksi tarina on kirjoitettu hyvin intuitiivisesti. Kerronkin seuraavan kerran enemmän miten oma elämäni ja matkani ovat linkitettynä tähän tarinaan, joka on virrannut jostain kaukaa kosmoksesta tietäjien loitsujen lailla tähän päivään ja näiden kirjan kansien väliin.

Lumina on julkaistu keväällä 2024.

Lue lisää Luminasta täältä.